4. Imperfekti
Imperfektiä käytetään, kun kerrotaan, mitä tapahtui eilen, viime viikolla tai vuonna 1917 – siis menneisyydessä.
ESIMERKKEJÄ:
Tulin Suomeen vuonna 2001. Asuin aluksi Helsingissä ja opiskelin suomea.
Imperfektin tunnus on -i, ja se lisätään verbin preesensmuotoon.
ESIMERKKEJÄ:
Preesens
Nyt minä asun Oulussa.
Imperfekti
Vuonna 2001 minä asuin Helsingissä.
Etsin töitä.
Puhuin kaikille englantia.
| Vartalo | Tunnus | Persoonapääte |
| Asu | i | n |
Vartalon lopussa oleva vokaali voi muuttua, kun i-tunnus lisätään.
Usein vokaali katoaa:
ESIMERKKEJÄ:
Preensens
pidän
tulen
saan
juon
Imperfekti
pidin
tulin
sain
join
Tai vokaali voi muuttua toiseksi:
ESIMERKKEJÄ:
maksaa
maksoin
Verbityypissä 4 imperfektin tunnus on –si.
ESIMERKKEJÄ:
haluan
siivoan
halusin
siivosin
Koska imperfekti muodostetaan preesensmuodosta, k, p, t -vaihtelu on samanlainen kuin preesensissä.
ESIMERKKEJÄ:
minä nukun
hän nukkuu
minä nukuin
hän nukkui
Kielteisessä muodossa imperfektin pääte on yksikössä -(n)nut/(n)nyt ja monikossa -(n)neet.
ESIMERKKI:
Aluksi en puhunut suomea enkä ymmärtänyt, mitä ihmiset puhuivat.
ESIMERKKEJÄ:
PUHU/A
YMMÄRTÄ/Ä
HALU/TA
JUO/DA
SIIVO/TA
NUKKU/A
Minä en puhunut.
Sinä et ymmärtänyt.
Hän ei halunnut.
Me emme juoneet.
Te ette siivonneet.
He eivät nukkuneet.