8. Miksi venäjässä tarvitaan sijamuotoja
Kuten suomen kielessä, myös venäjässä sijamuodot ovat tärkeitä. Niistä voi päätellä substantiivin merkityksen lauseessa riippumatta siitä, missä järjestyksessä sanat ovat.
Nominatiivi (именительный падеж)
Perusmuoto. Vastaa kysymykseen ”kuka?” tai ”mikä?”
ESIMERKKEJÄ:
Часы пробили пять. – Kello löi viisi.
Пушкин – великий русский поэт. – Puškin on kuuluisa venäläinen runoilija
Genetiivi (родительный падеж)
Käytetään ilmaisemaan, että jokin kuuluu jollekin tai puuttuu joltakin. Käytetään myös viittaamaan asiaan tai henkilöön.
ESIMERKKEJÄ:
У учителя нет карандаша. – Opettajalla ei ole lyijykynää.
Это книга моего дедушки. – Tämä on isoisäni kirja.
Datiivi (дательный падеж)
Ilmaisee, että jotakin annetaan tai osoitetaan henkilölle tai asialle.
ESIMERKKEJÄ:
Это письмо известному актеру. – Tämä kirje on osoitettu eräälle kuuluisalle näyttelijälle.
Помоги своей сестре. – Auta siskoasi.
Akkusatiivi (винительный падеж)
Ilmaisee tekemisen kohteen.
ESIMERKKEJÄ:
Я люблю цветы. – Minä rakastan kukkia.
Вася чинит машину. – Vasja korjaa autoa.
Instrumentaali (творительный падеж)
Ilmaisee välinettä, jolla jotakin tehdään.
ESIMERKKEJÄ:
Письмо написано карандашом. – Kirje on kirjoitettu lyijykynällä.
Малыш ест руками. – Vauva syö käsin.
Prepositionaali (предложный падеж)
Ilmaisee henkilöä, asiaa tai paikkaa, josta puhutaan tai jota ajatellaan. Tämän sijamuodon kanssa tulee aina prepositio.
ESIMERKKEJÄ:
Мы думаем о море. – Me ajattelemme merta.
Мы плаваем в море. – Me uimme meressä.
Они говорили о деньгах. – He puhuivat rahasta.