Verbit voidaan jaotella kahteen pääluokkaan: aktiiviin ja passiiviin. Aktiivi ilmaisee, mitä lauseen subjekti tekee, kun taas passiivi ilmaisee, mitä lauseen subjektille tehdään.
Aktiivilause
Han ska renovera villan.
Hän aikoo kunnostaa huvilan.
Passiivilause
Villan ska renoveras.
Huvila aiotaan kunnostaa.
Yleisin tapa muodostaa passiivi ruotsin kielessä on s-passiivi. S-passiivi muodostetaan niin, että aktiivilauseen objektista tehdään passiivilauseen subjekti. Tämän jälkeen saatuun lauseeseen lisätään pääverbin perään s-passiivin tunnus –s.
Aktiivilause
En kvinna öppnade dörren för mig.
Nainen avasi oven minulle.
Passiivilause
Dörren öppnades för mig.
Ovi avattiin minulle.
S-passiivin tunnus s lisätään preesensmuotoisiin verbeihin seuraavasti:
I taivutusluokka: infinitiivi + s (esim. älska -> älskas)
II, III ja IV taivutusluokka: verbin vartalo + s (esim. skriva -> skriv/er -> skrivs)
S-päätteiset verbin vartalot: verbin vartalo + es (esim. läsa -> läs/er -> läses)
ESIMERKKEJÄ:
Vi talar engelska i skolan varje dag. -> Engelska talas i skolan varje dag.
Ungdomar dricker för mycket läsk. -> Läsk dricks för mycket.
Muissa aikamuodoissa s-passiivin tunnus lisätään suoraan pääverbin perään.
ESIMERKKEJÄ:
Vi valde henne till president. -> Hon valdes till president.
Jag gav henne boken. -> Hon gavs boken.
Tarvittaessa passiivilauseessa voidaan ilmaista aktiivilauseen tekijä agentin eli av-rakenteen avulla.
Aktiivilause
En kvinna öppnade dörren för mig.
Passiivilause + agentti
Dörren öppnades för mig av en kvinna.