5. Adjektiivit
Adjektiivit toimivat yleensä substantiivien määreinä ja kertovat, millaisia ominaisuuksia substantiiveilla on.
Adjektiivit voidaan jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, taipuvatko ne sekä määrittämänsä substantiivin suvussa että luvussa vai pelkästään luvussa.
| Ryhmä I – adjektiivi taipuu sekä suvussa että luvussa | ||
|
Yksikkö |
Monikko | |
|
Maskuliini |
un tavolo rosso |
tavoli rossi |
| Feminiini | una gonna rossa |
gonne rosse |
un tavolo rosso
una gonna rossa
libri rossi
Silloin, kun adjektiivi on e-päätteinen (kuten esim. grande iso), se taipuu ainoastaan substantiivin luvussa.
| Ryhmä II – adjektiivi taipuu vain luvussa | ||
| Yksikkö | Monikko | |
|
Maskuliini |
un edificio grande |
edifici grandi |
| Feminiini | una casa grande |
case grandi |
Italian kielessä adjektiivin paikka voi joissakin tapauksissa vaihdella. Yleensä se sijoittuu pääsanansa jälkeen, mutta se voi olla myös kuvailemansa substantiivin edessä. Joissakin tapauksissa adjektiivin merkitys muuttuu, kun se sijoitetaan eri paikkaan.
ESIMERKKEJÄ:
una domanda semplice
yksinkertainen kysymys
un amico vecchio
iäkäs ystävä
una semplice domanda
pelkkä kysymys
un vecchio amico
pitkäaikainen ystävä
Substantiivista johdetut sekä väriä, kansallisuutta, alkuperää, uskontoa tai aatesuuntaa ilmaisevat adjektiivit eivät voi edeltää määrittämäänsä substantiivia.
ESIMERKKEJÄ:
un prete cattolico EI un cattolico prete katolilainen pappi
un signore francese EI un francese signore ranskalainen mies