4. Imperfekti
Imperfektiä käytetään, kun kerrotaan, mitä tapahtui eilen, viime viikolla tai vuonna 1917 – siis menneisyydessä:
Tulin Suomeen vuonna 2001. Asuin aluksi Helsingissä ja opiskelin suomea.
Imperfektin tunnus on -i, ja se lisätään verbin preesensmuotoon:
Preesens:
Nyt minä asun Oulussa.
Imperfekti:
Vuonna 2001 minä asuin Helsingissä.
Etsin töitä.
Puhuin kaikille englantia.
| Vartalo | Tunnus | Persoonapääte |
|---|---|---|
| Asu | i | n |
Vartalon lopussa oleva vokaali voi muuttua, kun i-tunnus lisätään. Usein vokaali katoaa:
Preensens:
pidän
tulen
saan
juon
Imperfekti:
pidin
tulin
sain
join
Tai vokaali voi muuttua toiseksi: maksaa -> maksoin
Verbityypissä 4 imperfektin tunnus on –si:
haluan -> halusin
siivoan -> siivosin
Koska imperfekti muodostetaan preesensmuodosta, k, p, t -vaihtelu on samanlainen kuin preesensissä:
minä nukun -> minä nukuin
hän nukkuu -> hän nukkui
Kielteisessä muodossa imperfektin pääte on yksikössä -(n)nut/(n)nyt ja monikossa -(n)neet:
Aluksi en puhunut suomea enkä ymmärtänyt, mitä ihmiset puhuivat.
PUHU/A – Minä en puhunut.
YMMÄRTÄ/Ä – Sinä et ymmärtänyt.
HALU/TA – Hän ei halunnut.
JUO/DA – Me emme juoneet.
SIIVO/TA – Te ette siivonneet.
NUKKU/A – He eivät nukkuneet.