Adjektiiveilla on ruotsissa kolme muotoa.
| en-suku | ett-suku | monikko/määr. muoto |
|---|---|---|
| stor | stort | stora |
| vanlig | vanligt | vanliga |
| mystisk | mystiskt | mystiska |
Adjektiivin muoto riippuu pääsanasta, jota se määrittää:
en stor bil, ett stort hus, stora pojkar
Poikkeuksia tähän sääntöön ovat muutamat taipumattomat adjektiivit sekä adjektiivi liten, jolla on kolmen sijasta neljä muotoa:
| en-suku | ett-suku | yksikön määräinen muoto | monikko |
|---|---|---|---|
| liten | litet | lilla | små |
en liten katt, ett litet rum, min lilla hund, små blommor
Monikon kanssa käytetään aina adjektiivin a-muotoa/määräistä muotoa, mutta lisäksi a-muotoa käytetään myös yksikössä omistussanojen (esim. min, din) ja demonstratiivipronominien (esim. den/det/de här/där) jälkeen:
Jag tar det där lilla ägget, tack
Otan tuon pienen kananmunan, kiitos.
Tietyillä adjektiiveilla on vain yksi muoto, eli ne ovat aina samassa muodossa pääsanan suvusta ja luvusta huolimatta:
bra = hyvä
gratis = ilmainen
extra = ylimääräinen
fel = väärä
gammaldags = vanhanaikainen
kul = kiva
lagom = sopiva
nära = läheinen
äkta = aito