8. Verbi gustar
Jostakin pitäminen ilmaistaan espanjaksi toisin kuin suomeksi. Suomessa lauseessa on subjekti, joka pitää jostakin eli objektista. Espanjassa lauseen subjektina toimii pidetty asia, ja jostakin pitävä henkilö on epäsuorana objektina ennen gustar-verbiä:
A mí me gusta esta novela.
Minä pidän tästä kirjasta. (Kirjaimellisesti: Minulle on miellyttävä tämä kirja.)
A Elsa le gustan esos zapatos.
Elsa pitää noista kengistä. (Kirjaimellisesti: Elsalle ovat miellyttävät nuo kengät.)
Jos on selvää, kuka jostain pitää, lauseen ensimmäinen osa voidaan jättää pois:
A mí me gustan los perros. -> Me gustan los perros.
Minä pidän koirista.
A nosotros nos gusta ir de compras. -> Nos gusta ir de compras.
Me pidämme shoppailusta.
Gusta ja gustan ovat tavalliset muodot pitämisestä puhuttaessa. Gustar-verbiä voi kuitenkin käyttää kaikissa muissakin yksikkö- ja monikkomuodoissa ja aikamuodoissa. Gustar-verbin muodon määrää aina asia, josta joku pitää tai ei pidä ja joka espanjan kielessä on lauseen subjekti:
¿Te gusta el café?, ei ¿Te gustas el café?
Pidätkö kahvista?
Me gustaron sus zapatos, ei Me gustó sus zapatos.
Pidin hänen kengistään.
A mi perro no le gustas (tú), ei A mi perro no le gusta (tú).
Minun koirani ei pidä sinusta.
Jotkin muutkin espanjan verbit toimivat samoin, esimerkiksi encantar, faltar, molestar, aburrir, interesar, picar, doler, bastar, quedar.