Oppiminen ja muisti ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa, sillä opittavia asioita työstetään koko ajan yhdessä vanhojen, jo olemassa olevien tietorakenteiden kanssa. Muistista voidaan erottaa kaksi eri osa-aluetta: lyhytkestoinen työmuisti ja pitkäkestoinen säilömuisti. Työmuisti käsittelee aivoihin saapuvaa tietoa, mutta se pystyy pitämään asioita mielessä vain noin 10–25 sekuntia. Myös työmuistin kapasiteetti on rajallinen: on mahdollista muistaa samanaikaisesti 4–7 asiaa. Säilömuisti on monin tavoin työmuistin vastakohta: se on kuin lähes rajaton varasto, jonne voidaan tallentaa loputtomasti tietoja ja kokemuksia. Säilömuistiin tallentuneen asian voi muistaa…
WordDive avittaa judon Suomen mestaria kohti Rion olympialaisia
Maaliskuu 2, 2015Eetu Laamanen, 26, aloitti judon jo lapsena muiden liikuntaharrastusten mukana. Lopullisen lajivalinnan hän teki, kun meni urheilulukioon. Judo tuntui lajeista mukavimmalta, menestystä oli tullut, ja muihin lajeihin verrattuna judo oli monipuolista. “Judossa on tarvinnut kaikkia ominaisuuksia. Harjoittelu on monipuolista, ei pelkästään esimerkiksi voimaa tai kestävyyttä, vaan vähän kaikkia osa-alueita. Siinä tuntee, että on vielä paljon opittavaa ja pystyy kehittymään”, tiivistää Laamanen. Monilla harrastusmotivaatio loppuu innokkaan alun jälkeen, oli kyse urheilusta, kieltenopiskelusta tai uuden soittimen opettelusta. Parikymmentä vuotta judon parissa viihtynyt…
Lapset omaksuvat uusia kieliä yhtä vaivattomasti kuin sienet imevät vettä, mutta eri ikäisistä aikuisista vieraan kielen oppiminen tuntuu vaikealta, ellei joskus jopa mahdottomalta. Tai siltä ainakin vaikuttaa. Tällä kertaa keskitymme kysymykseen: Mikä on paras ikä uuden kielen oppimiselle? Entä onko jokin tietty ikä tässä suhteessa toista parempi? WordDive TeamA mighty mix of language learning professionals, engineers, designers, user interface developers, gamers and psychologists. www.worddive.com…
Edellinen artikkeli osoitti sanaston omaksumisen kompleksisen luonteen: uusia sanoja ei opita heti kertaheitolla, vaan kyseessä on monivaiheinen, asteittain karttuva prosessi, joka yleensä etenee reseptiivisestä produktiiviseen sanaston hallintaan. Tämän prosessin ensimmäisiä vaiheita voidaan pitää keskeisinä – sanan oikeinkirjoituksen, ääntämisen ja täsmällisen merkityksen oppiminen muodostaa vankan pohjan kielen kokonaishallinnalle. Mutta prosessin seuraava vaihe on ratkaiseva: jos kielenoppija ei onnistu tallentamaan muistiinsa juuri oppimaansa uutta tietoa, lopullinen tavoite eli uuden sanan oppiminen pysyvästi ei toteudu. Seuraavassa tarkastelemme yksityiskohtaisemmin muistin roolia sanaston oppimisprosessissa lähtökohtanamme…