Vieraita kieliä voi oppia puhumaan sujuvasti erittäin hyvin myös ilman kielitieteen tutkintoa, mutta on muutamia asioita, joista kielitieteilijöillä ja kieltenopettajilla on aika mielenkiintoista sanottavaa. Kyselimme opintojensa loppusuoralla olevalta kielten opiskelija Jaanalta, mitä hänelle jäi kielitieteen ja pedagogiikan yliopisto-opinnoista käteen.
– Kielten yliopisto-opinnoissa käydään läpi esimerkiksi kielen rakennetta, fonetiikkaa (äännejärjestelmä), semantiikkaa (merkitysoppi) ja pragmatiikkaa (kielen käytön tutkimus). Kielitieteen lisäksi opintoihin kuuluu kulttuurin, kirjallisuuden, kielen historian ja sen varianttien tutkimusta, Jaana kertoo.
Lisäksi opintoihin sisältyy useimmiten myös kielioppi- ja sanaston tuntemuskursseja sekä suullisen kielitaidon kursseja, joilla harjoitellaan opiskeltavan kielen puhumista natiiviopettajan johdolla. Kokonaisuus riippuu paljon yliopistosta, sen sivuainetarjonnasta sekä siitä, tähtääkö esimerkiksi opettajaksi, kääntäjäksi tai tutkijaksi.
– Minä tykkäsin yliopistossa eniten fonetiikan ja suullisen kielitaidon kursseista. Tuntuu, että suullista kielitaitoa on vaikea kehittää, jos asuu sellaisessa maassa, jossa kieltä ei kuule missään. Toisaalta lähes kaikki kielten opiskelijat käyvät kyllä vaihdossa tai työharjoittelussa siinä maassa, jonka kieltä he opiskelevat, Jaana selittää.
Kielten opiskelijan tärkeimmät oivallukset
Kun ymmärtää, miten kieli rakentuu ja toimii, on todella paljon helpompaa oppia myös muita (ainakin samaan kieliperheeseen kuuluvia) kieliä.
– Vaikka kielet ovat erilaisia, niillä on yllättävän paljon myös yhteistä. Pystyn soveltamaan oppimaani, poimimaan tuttuja asioita ja näin ymmärtämään jonkun verran myös sellaisista kielistä, joita en ole koskaan opiskellut, Jaana kertoo.
Toisaalta formaalien kieliopintojen myötä ymmärtää myös, miten eri tavoin asioita ilmaistaan eri kielissä, ja kuinka se kertoo myös ihmisten tavasta ajatella asioita. Paikallinen kulttuuri ja tapa katsoa maailmaa ikään kuin paistavat kielestä läpi. Esimerkiksi erilaiset teitittelymuodot kertovat kulttuurin sosiaalisista hierarkiarakenteista ja vanhempien ihmisten kunnioittamisesta.
Kulttuurien kohteliaisuuseroista kertoo taas se, kuinka eri kielissä kieltäydytään esimerkiksi lounas- tai illallispöydässä tarjotusta ruoasta. Jos istut saksalaisessa ruokapöydässä ja sinulle tarjotaan ruokaa, mutta haluat kieltäytyä siitä, voit sanoa ”Danke” eli ”Kiitos”. Tämä käsitetään kohteliaana kieltäytymisenä. Suomalaisessa ruokapöydässä sana ”Kiitos” samassa tilanteessa taas tarkoittaisi, että ”Kiitos, anna tulla.”
Kielen käytön konventiot
On joitakin asioita, joita oppii vasta kun pääsee kieliopinnoissa vähän pidemmälle. Yksi sellainen on kielen käytön konventiot eli vakiintuneet tavat käyttää kieltä. Esimerkiksi saksan puhekielessä käytetään menneestä ajasta puhuttaessa yleensä perfektiä imperfektin sijaan. Lause “Söin eilen pitsaa” ilmaistaisiin siis saksaksi “Ich habe gestern Pizza gegessen”, eikä “Ich aß gestern Pizza”, vaikka se kieliopillisesti olisikin oikein. Tällaisia asioita ei voi tietää tai päätellä oman äidinkielen pohjalta, vaan ne on käytännössä vain opeteltava erikseen.
Myös kirjoitetussa kielessä on kieli- ja kulttuurisidonnaisia konventioita, jotka liittyvät esimerkiksi tekstin tyyppiin. Eri kielissä esimerkiksi sähköpostiviestit tai hakemuskirjeet saatetaan aloittaa ja lopettaa aina jollakin tietyllä tavalla. Tällaiset asiat kannattaa siis tarkistaa esimerkiksi netistä, ennen kuin alkaa kirjoittaa tärkeää sähköpostia tai hakemusta.
Kieltenopettajan neuvo: ota mallia lapsilta
Lapset oppivat kieltä luonnollisesti: leikin, tekemisen ja konkretian kautta. Lapsi ei myöskään ajattele, että meneeköhän tämä nyt väärin, vaan yrittää, soveltaa ja yleistää rohkeasti.
– Kieltä on mahdollista oppia vain, jos sitä uskaltaa käyttää, Jaana toteaa ja jatkaa:
– Onneksi myös kielten opetuksessa otetaan nykyään paremmin huomioon suullinen kielitaito ja sen kehittäminen. Suomessahan harkitaan suullisten kokeiden lisäämistä jopa osaksi ylioppilaskirjoituksia.
A mighty mix of language learning professionals, engineers, designers, user interface developers, gamers and psychologists.
Ei kommentteja