Tiedätkö sen tunteen, kun sydämen tykyttäessä kahtasataa mielessäsi vilisee vain verbien taivutusluokkia ja konsukiepre-muistisääntöjä, vaikka suusta pitäisi saada ulos järkevä lause ja vielä mahdollisimman hyvin lausuttuna? Itselleni tämä on tuttu tunne, kun yritän puhua vierasta kieltä ensimmäisiä kertoja luokkahuoneen ulkopuolella. Varsinkin, jos keskustelukumppanina on natiivipuhuja, jonka pelkään arvioivan jokaista sanaani kuin punakynää heiluttava kieltenopettaja. Oletko koskaan pohtinut, mistä moinen jännittäminen johtuu? Omalla kohdallani tilanteet kuitenkin päättyvät lopulta siihen, että tuuletan mielessäni uskallusta avata suu vieraalla kielellä. Ramppikuumeelle ei siis tunnu…
”Lahjakkuus ei riitä mihinkään”, toteaa 24-vuotias kansainvälisen tason huippujudoka, kielitaituri ja päätoiminen kauppatieteiden opiskelija Samuli Viitanen. ”Avain menestykseen on kova työ ja se, että tekee oikeita asioita”, hän jatkaa. Tätä kaavaa Samuli soveltaa kilpaurheilun ja kauppatieteiden opintojen lisäksi myös kielten opiskeluun. ”Arvostan kielitaitoa todella paljon. Kielten opiskelu ei mene koskaan hukkaan. Ihmiset opiskelevat kieliä, jotta he selviäisivät matkustaessaan, mutta todellisuudessa kielitaito on paljon muutakin. Se kehittää ajattelua, avaa uusia ovia ja näkökulmia elämään.” Suomen ja englannin lisäksi tämä moderni multitalentti…
Vieraita kieliä voi oppia puhumaan sujuvasti erittäin hyvin myös ilman kielitieteen tutkintoa, mutta on muutamia asioita, joista kielitieteilijöillä ja kieltenopettajilla on aika mielenkiintoista sanottavaa. Kyselimme opintojensa loppusuoralla olevalta kielten opiskelija Jaanalta, mitä hänelle jäi kielitieteen ja pedagogiikan yliopisto-opinnoista käteen. – Kielten yliopisto-opinnoissa käydään läpi esimerkiksi kielen rakennetta, fonetiikkaa (äännejärjestelmä), semantiikkaa (merkitysoppi) ja pragmatiikkaa (kielen käytön tutkimus). Kielitieteen lisäksi opintoihin kuuluu kulttuurin, kirjallisuuden, kielen historian ja sen varianttien tutkimusta, Jaana kertoo. Lisäksi opintoihin sisältyy useimmiten myös kielioppi- ja sanaston tuntemuskursseja sekä…
Usko pois – kielten oppiminen on helppoa Minulle kielten opiskelu on ollut aina helppoa. Näin olen ainakin aina uskonut (tai uskotellut itselleni). En koe kielten oppimista tylsänä puurtamisena, vaan todella mielenkiintoisena ja kivana tekemisenä. Haluan oppia koko ajan lisää ja tulla paremmaksi. Uskon, että tällä asenteella oppiminen oikeasti myös sujuu helpommin. Mielestäni yksi suurimmista ongelmista kielten oppimisessa on uskomus siitä, että kielten oppiminen on vaikeaa. Jos uskoo, että kielten oppiminen on hankalaa ja tylsää, siitä alitajuisesti tekee itselleen hankalaa ja…
Kielten opiskelu on paljon muutakin kuin sanaston ja kieliopin tankkaamista ja oppitunneilla istumista. Se on unelmia, haaveita ja tavoitteita. Se tuo ihmiset ja kulttuurit yhteen, vie uskomattomiin maihin ja keskusteluihin ja luo jopa rakkaussuhteita. Uskomme, että harva opiskelee kieltä vain kielen itsensä vuoksi, vaan taustalla on usein jokin syvempi merkitys, tavoite tai toive. Haastattelimme kolmea inspiroivaa ihmistä, Sissiä, Lauria ja Leena-Maria, jotka seuraavat unelmiaan ja toteuttavat haaveitaan kielitaito matkakumppaninaan. Seikkailijatar Sissi seuraa rohkeasti unelmiaan Maailmanmatkaaja ja polyglotti Sissi on viettänyt…
Suomalaisten mielestä juhannus on vuoden toiseksi paras juhla (kaikkein paras on joulu). Täällä Pohjolassa meillä on juhannuksena tapana saunoa, grillata, poltella kokkoja, tanssia ja tehdä taikoja (kuten juosta alasti ympäri peltoja). Ruotsalaiset tykkäävät edellä mainittujen lisäksi myös pystytellä salkoja ja tanssia niiden ympärillä. Molemmissa maissa kansa vaeltaa jo torstaina tai perjantaina kaupungeista mökeille, koristelee ovenpielet koivuilla ja alkaa valmistautua suureen juhlaan. Erilaisten taikojen ja rituaalien avulla pyritään varmistamaan hedelmällisyys eli hyvä sato ja naimaonni. Nuoret tytöt keräävät kukkia tyynyn alle,…