Tuleva insinööri selvisi virkamiesruotsista erinomaisesti WordDiven avulla

Kun 25-vuotias ilmastointiasentaja Mika Lamminen aloitti TAMKissa talotekniikan opinnot, edessä oli heti ensimmäisenä vuonna pelätty ”virkamiesruotsi” eli ammattikorkeakoulututkintoon kuuluva pakollinen ruotsin kurssi. Pakollisiin ruotsin opintoihin kuuluu AMK:ssa sekä suullinen että kirjallinen osuus, joista saa yhteensä 4 opintopistettä.

Pakollinen ruotsin kurssi on yleinen ongelma AMK-opiskelijoiden keskuudessa: vain murto-osa selviytyy tutkintoon kuuluvista kieliopinnoista ilman tukiopetusta, ja pahimmillaan virkamiesruotsin hyväksytty suorittaminen viivästyy niin, että se hidastaa opiskelijan valmistumista. Tilanne on erityisen hankala tekniikan alalla.

Myös tulevalla insinööri Lammisella oli ruotsin kanssa vaikeuksia. Edellisestä ruotsin kurssista ammattiopistossa oli kulunut vuosia. Kertauskurssista ennen varsinaista virkamiesruotsia tuli ykkönen (asteikolla, jossa nolla on hylätty ja viitonen kiitettävä).

Kertauskurssin jälkeen Lamminen kuuli WordDivesta vanhemmiltaan, jotka lupasivat sponsoroida pojalleen WordDiven Laaja ruotsi -paketin. ”Aloitin käytännössä ihan alusta. En osannut sanoa ruotsiksi edes päivää. Treenasin yhteensä neljä kuukautta, 15 minuuttia joka päivä. Pysyvästi opittuja sanoja kertyi yli 1000”, Lamminen muistelee.

Tuloksena oli ruotsin kirjallisesta kurssista nelonen ja suullisesta viitonen. WordDiven lisäksi Lamminen opiskeli alaansa liittyvän erityissanaston koulukirjasta, mutta muita opiskelutapoja hän ei käyttänyt.

”Ruotsissa on se hankala puoli, että sitä ei oikeastaan kuule, näe eikä tarvitse käyttää missään”, Lamminen toteaa. Tuleva insinööri ei myöskään usko tarvitsevansa ruotsia tulevaisuudessa. Kiinnostus opiskeluun ei siis ymmärrettävästi ollut kovin korkealla. ”Löysin motivaatiota seuraamalla WordDivessä pysyvästi opittujen sanojen määrää – olen vähän sellainen suorittajatyyppi”, Lamminen nauraa ja jatkaa: ”Myös sanojen kuuleminen helpottaa niiden muistamista, ja ainakin tiedän sitten, miten sanat pitäisi ääntää, vaikka en niitä osaisikaan aina oikein sanoa.”

Lamminen piti myös siitä, että WordDivessa voi opetella perussanastoa tuhlaamatta aikaa taivutusten ja käännöslauseiden kanssa tuskasteluun. ”Kaikista ärsyttävintä ruotsin kielessä ovat artikkelit. En koskaan muista, tuleeko sanan eteen en vai ett. WordDivessa myös artikkelien piti olla oikein. Pieninä annoksina opiskelu sujui kuitenkin kivuttomasti. Jos olisin opiskellut pidempiä aikoja päivässä, en varmaankaan olisi oppinut yhtään enempää”, Lamminen arvioi.

Vaikka Lammisella ei omasta mielestään ole kielipäätä ja hän pitää koulussakin enemmän käytännön oppiaineista, hän aikoo jatkaa WordDivella opiskelua. ”Seuraavaksi alan kerrata englantia. Siitä on kuitenkin hyötyä ihan jokapäiväisessä elämässä. Sitä paitsi WordDivella opiskelu on todella mukavaa puuhaa!”